Growth hacking – Mitä se on? Yleinen

Viime vuosien start-up boomin myötä on ns. growth hacking ja growth hackersit ovat lisääntyneet etenkin Yhdysvalloissa. Monella ei kuitenkaan ole tietoa, mitä kasvuhakkerointi tarkoittaa. Kuten monilla muilla markkinoinnin trendeillä, tälläkään ei ole erityisen tarkkaa määritelmää. Se on eräänlainen markkinoinnin ideologia, joka on yhdistelee digitaalista ja perinteistä markkinointia sekä sissimarkkinointia.
Mm. Twitter, Facebook, DropBox, Pinterest, YouTube, Groupon ja Instagram ovat yrityksiä, jotka ovat hyödyntäneet ja hyödyntävät edelleen kasvuhakkerointia. Osissa yrityksissä on jo myös erikseen työntekijöitä, joiden titteli on kasvuhakkeroija. Andrew Chewin mukaan kasvuhakkeroija on tai tulisi olla markkinointiosaston uusi varapuheenjohtaja (VP).

Kasvuhakkeroinnissa painotetaan skaalautuvien (markkinointi)toimenpiteiden hyödyntämistä, joiden avulla tähdätään yrityksen kasvuun. Käytännössä tällä tarkoitetaan lähinnä digitaalista markkinointia, jossa keskitytään rohkeasti kokeilemaan ja mittaamaan erilaisten toimenpiteiden tehokkuuksia. Kasvuhakkeroijalle on arkipäivää A/B-testaus, web-analytiikka, hakukoneoptimointi ja ”paid acquisition”. Eri toimenpiteiden tehokkuuksia arvioidaan datan perusteella eikä luoteta vain mututuntumaan. Brändäämisen ja brändin tärkeyttä ei vähätellä, mutta etenkin yrityksen alkuvaiheissa nähdään asiakkaiden määrän kasvu tärkeimpänä tavoitteena. Brändäykseen voidaan keskittyä paremmin kun yritys on vähän vakiinnuttanut asemaansa markkinoilla.

Jotta asiat ei olisi liian yksinkertaisia, niin growth hackingia ei voida yleistää vaan ”kasvumarkkinoinniksi” tai uusasiakashankinnaksi. Kuten muillakin markkinoinnin trendeillä, niin tälläkin tarkoitetaan hyvin kokonaisvaltaista näkemystä. Growth hacking on mukana mm. jo tuotteen suunnittelussa ja testaamassa sekä varmistamassa, että tuote on siinä kunnossa, että sen voi julkaista markkinoille.bucket-with-holes

Kasvuhakkeroinnissa otetaan huomioon, miten hyvin yritys pystyy säilyttämään asiakkaat. Jos yritys ei pysty säilyttämään asiakkaita, niin uusasiakashankintakin on melko turhaa. Tai lähinnä yhtä järkevää kuin veden lisääminen ämpäriin, joka on täynnä reikiä. Aluksi pitää siis saada tuote tai palvelu siihen kuntoon, että se saa säilytettyä asiakkaat, jonka jälkeen pystytään kannattavasti ja nopeammin lisäämään asiakkaiden määrää.

Viraalisuus on myös tärkeä osa growth hackingia. Viraalisuus pitää ottaa huomioon jo tuotetta suunniteltaessa ja kehittäessä. Viraalisuudella ei tarkoiteta tässä yhteydessä jonkun hauskan YouTube-videon tekemistä ja toivomista, että se leviää. Tärkeintä on luoda tuote tai palvelu, jota ihmiset haluavat suositella muille ja miettiä, mitkä ovat tekijöitä, jotka saisivat käyttäjät suosittelemaan tuotetta tai palvelua muillekin.
Kasvuhakkerointi tulee aluksi kohtaamaan Suomessa paljon vastarintaa ja useat varmaan kertovat, ettei kyseessä ole mikään uusi asia. Uusi trendisana vain, jolla yritetään erottautua muista markkinoijista (osaltaan näin onkin). Ennustan, että etenkin mainostoimistot tulevat aluksi olemaan erittäin negatiivisia koko sanaa ja ideologiaa vastaan, parin vuoden sisällä kuitenkin useat toimistot tulevat kertomaan nettisivuillaan, miten he ovat myös ammattilaisia kasvuhakkeroinnissa ja osaavat hyödyntää sitä erilaisissa kampanjoiden suunnitteluissa.
Uskotko sinä, että kasvuhakkeroinnista tulee Suomessakin suosittua? Vai jääkö se terminä ja ideologiana vain start-up yritysten pariin? Minä uskon, että parin vuoden sisällä
kasvuhakkeroinnista tulee suositumpaa myös Suomessa.
Aivan kuten hakukoneoptimoinnista ja sisältömarkkinoinnistakin aikanaan
tuli.
Alhaalla on vielä Donald Donckersin näkemys kasvuhakkeroinnin frameworkista.

GrowthHackingFramework


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *